mitaon

Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota ei voi aistein havaita. Sitä syntyy kaiken aikaa kiviaineisessa maaperässä uraanin hajoamisen välituotteena.

Suuressa osassa Suomen maaperää on merkittäviä radonpitoisuuksia. Ks. radonkartta Säteilyturvakeskuksen sivulta http://www.stuk.fi/aiheet/radon/radon-suomessa/suomen-radonkartat/radon-suomessa-kunnittain

Asuntoihin ja muihin tiloihin radonia pääsee rakennuksen alapohjan aukkojen ja rakojen kautta. Sisätiloissa on useinmiten alipaine, jonka tuloksena ulkoilma, myös maaperästä, pyrkii imeytymään sisätiloihin päin. Mitä suurempi on sisä- ja ulkoilman lämpötilaero, sitä enemmän radonia pyrkii sisätiloihin. Siksi suurimmat radonpitoisuudet mitataan sisäilmasta talvikautena.

Kaikki kiviaineiset rakennusmateriaalit (betoni, tiili, yms. ) sisältävät radonia. Niistä aiheutuva säteily on kuitenkin yleensä heikkoa.

Radonia esiintyy luonnossa eniten soraharjuissa. Kun talo rakennetaan savipitoiselle perusmaalle, perustuksiin ajetaan täyttömaaksi kiviainesta, joka saattaa sisältää suuriakin radonpitoisuuksia. Siksi radonia voi esiintyä liiallisia määriä kaikissa rakennuksissa rakennuspaikasta huolimatta. Yksi merkittävä radonkaasun lähde on porakaivovesi, joka saattaa sisältää hyvinkin suuria radonpitoisuuksia. Kun vettä käytetään: käydään suihkussa, pestään pyykkiä, lasketaan juomavettä, jne., niin radonkaasua vapautuu sisäilmaan.

MITÄ SE AIHEUTTAA?

On arvioitu, että Suomessa radon aiheuttaa 100-600 keuhkosyöpää vuositasolla. Kun maassamme todettuja keuhkosyöpätapauksia on vuodessa n. 2000, niin radonin aiheuttama osuus määrästä saattaa olla hyvinkin merkittävä. Tupakoivan kohdalla sisäilman radonpitoisuus lisää keuhkosyöpäriskiä hyvin selvästi. Yhdysvalloissa EPA:n (United States Environmental Protection Agency) arvio on, että radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään kuolee maassa vuosittain selvästi enemmän ihmisiä kuin kotitapaturmissa, hukkumisonnettomuuksissa, tulipaloissa tai päihtyneenä ajamisen aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa. Voidaan todeta, että pitempiaikainen, vuosia jatkunut oleskelu radonpitoisessa ilmassa lisää keuhosyöpään sairastumisriskiä sitä enemmän, mitä suuremmista pitoisuuksista on kyse. Pienten lasten kohdalla sitä ei tietenkään voi pitää suositeltavana.

RADONMITTAUS

Radonpitoisuutta tutkitaan mittaamalla sisäilman pitoisuudet radonpurkkimittauksella tai tarkoitusta varten kehitetyllä radonmittarilla. Suomessa Säteilyturvakeskuksen radonpurkkimittaus on yleisesti hyväksytty tapa pitoisuuden määrittämiseen. Mittausaika kohteessa on 2kk ja tuloksen saa sen jälkeen. Säteilyturvakeskuksen nettisivut http://www.stuk.fi/ Ko. mittaustavan lisäksi on olemassa radonmittareita, joilla pitoisuus voidaan todeta nopeasti tai käyttää niitä pitempiaikaiseen, jopa jatkuvaan radonin tarkkailuun.

Suomessa radonpitoisuuden ylärajat ovat uudemmissa rakennuksissa 200 Bq/m3 (200 becquereliä kuutiometrissä ilmaa) ja vanhemmissa (ennen 1.4.2004) 400 Bq/m3. Radonin kohdalla sisäilma katsotaan hyväksi jos arvo on alle 100.
Esim. Yhdysvalloissa arvot ovat alempia. Siellä käytetty mittausyksikkö on pCi/L ( picocurieta litrassa ilmaa). Yksi picocurie on 37 becquereliä. Rajarvona asunnoissa pidetään 4 pCi/L (148 Bq/m3) mutta korjaustoimet suositellaan aloitettavaksi jo yli 2 pCi/L (74 Bq/m3) pitoisuuksissa.

RADONKORJAUS

Radonkorjaus ei aina ole kovinkaan kallis toimenpide. Yksittäisen pientalon korjauskustannukset ovat muutamasta sadasta eurosta ylöspäin. Halvimmillaan se maksaa vain ilmastoinnin tehon lisäämisen, kalleimmillaan joitakin tuhansia euroja.

Korjaussuunnitelma on aina tapauskohtainen. Se riippuu oleellisesti siitä, kuinka suuria radonpitoisuuksia on mitattu.
Radonimuri asetettuna talon alta kaivannosta tulevaan putkeen, on tehokas. Kaivanto tehdään joko talon sisäpuolelle tai sokkelin viereen ulkopuolelle. Talon sisäpuolelle tehtynä lattialaattaan joudutaan timanttiporaamaan tai piikkaamaan pieni aukko, josta radonin poistoputki johdetaan laatan alle sorakerrokseen.
Toisinaan riittää, kun alapohjan läpiviennit ja seinän vierustat tiivistetään. Riskinä on kuitenkin tiivistysmassan kestäminen vuosien ajan.
Korvausilman tulon lisääminen vähentää sisätilan alipaineisuutta ja sitä kautta radonin kulkeutumista.
Monesti kannattaa aloittaa kevyemmällä korjaustavalla ja vasta, jos ne eivät tuota tulosta siirtyä hiukan työläämpiin ja kalliimpiin ratkaisuihin.

Autamme korjausmenetelmän valinnassa ja valvomme tarvittaessa työn sekä mittaamme radonpitoisuudet ennen ja jälkeen korjauksen.

TALOYHTIÖT, YRITYKSET, YHTEISÖT, RAK.LIIKKEET JA MUUT KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT:

Suoritamme radonmittausta asunnoissa ja työ-/tstotiloissa luotettavalla radonmittarilla.

Taloyhtiöt, yritykset, yhteisöt, rak.liikkeet ja yksityiset voivat tilata radonmittauksen, jonka hinta riippuu kuinka kaukana kohde on toimipaikastamme ja kuinka monta mittausta kohteessa tullaan tekemään.

Mittalaite on kohteessa min. 2 vrk. Se antaa tuloksen jo 48 tunnin kuluttua mittauksen alkamisesta. Mittaus on nopea ja edullinen tapa selvittää kohteen radonpitoisuus.

Mittaria voidaan käyttää myös pitempiaikaiseen ja jatkuvaan radonin tarkkailuun (max yhtäjaksoinen aika 5 vuotta). Mittauksissa pidempiaikainen mittaus ei ole oleellisesti muuttanut mittarin jo 2 vrk:n jälkeen ilmoittamaa tulosta.